Lisäsäästöt uhkaavat Keusoten palveluja – syytä nousta vastarintaan
Keusoten hallitus päätti juhannuksen alla, että Keusote tavoittelee ensi vuonna runsaan 25 miljoonan euron lisäsäästöjä jo aiemmin päätettyjen noin 20 miljoonan euron säästöjen lisäksi.
Tämän seurauksena niin sanotun oman palvelutuotannon menot olisivat ensi vuonna yli kahdeksan prosenttia pienemmät kuin niiden ennustetaan olevan tänä vuonna. Samaan aikaan pelkästään palkkakulujen arvioidaan kasvavan noin neljä prosenttia.
Käytännössä näin isot menoleikkaukset johtavat tiukennuksiin palveluihin pääsyssä. Kansalaisten perusoikeudet vaarantuvat. Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.
Esityksen perusteluissakin lisäsäästöistä todetaan, että ”käytännössä tämä ei ole realistinen tavoite ja tällaisten säästöjen toteuttaminen täysimääräisinä vaarantaisi jo riittävien ja välttämättömien peruspalvelujen tuottamisen alueen asukkaille.”
Jätinkin päätökseen eriävän mielipiteen.
Hyvinvointialueiden alijäämien syynä on rahoitusmalli, joka ei ota huomioon kustannusten todellista kasvua. Esimerkiksi sote-alan palkat ovat nousseet keskimääräistä enemmän, mikä on sinänsä välttämätöntä alan työntekijäpulan helpottamiseksi.
Myös ostopalveluiden hinnat ovat nousseet. Keusoten tilinpäätöksen mukaan ympärivuorokautisissa asumispalveluissa ”hinnankorotukset vuodelle 2023 olivat poikkeuksellisen suuria”. Lastensuojelussa ”sijaishuollon ostopalveluiden kustannukset nousivat 15–18 % uuden puitesopimuksen vuoksi.”
Ongelma on siinä, että hyvinvointialueiden rahoitus on täysin valtion eli hallituksen ja valtionvarainministeriön käsissä. Kaikki alueet tarvitsevat investointeja toimintansa parantamiseksi ja samalla myös kustannusten alentamiseksi.
Investointeja varten alueet tarvitsevat lainanottovaltuudet, joista päättää hallitus. Lainanottovaltuuksien ehdoista päättää taas valtiovarainministeriö ja ne ehdot ovat aivan liian tiukat.
Rahoitusmallia on muutettava niin, että hyvinvointialueet saavat riittävän rahoituksen ja tilaisuuden onnistua. Hyvinvointialueet tarvitsevat paljon enemmän autonomiaa ja myös oman rahoituslähteen, verotusoikeuden.
Myös alijäämien kattaminen jo vuoteen 2026 mennessä on aivan liian lyhyt aika. Valitettavasti hallitus pitää tästä tiukasti kiinni.
Rahoituksen kestävyyden kannalta on tärkeää siirtää painopistettä perustason palveluihin, kun taas Orpon-Purran hallitus kulkee täysin päinvastaiseen suuntaan.
Pidentämällä hoitoon pääsyn aikarajoja vain lisätään kustannuksia raskaammissa palveluissa. HUS:n alijäämiin ei tällä tavalla saada korjausta.
Hallituksen kehysriihessa päätettiin huhtikuussa merkittävistä leikkauksista hyvinvointialueiden rahoitukseen. Keusote menettää niiden seurauksena ensi vuonna yli 11 miljoonaa euroa ja seuraavina vuosina vielä paljon enemmän.
Sen sijaan hallitus lisää yksityisten lääkäripalveluiden kela-korvauksia, mikä palvelee lähinnä heitä, jotka muutoinkin käyttävät yksityisiä palveluita.
Tilanne ei muutu, jos hyvinvointialueet vain alistuvat hallituksen päättämiin leikkauksiin. Sen sijaan niiden pitää nousta vastarintaan ihmisten perusoikeuksien toteutumiseksi.
VantaanKeravan hyvinvointialue on ensimmäinen, joka on hakenut valtiolta lisärahoitusta palvelujensa turvaamiseksi.
Myös Keski-Suomen hyvinvointialue on alkanut kapinalliseksi. Sen aluehallitus on kehyspäätöksessään päättänyt, että alijäämiä ei pyritä kattamaan vuoteen 2026 mennessä.
Näissä on mallia myös Keusotelle.
Olli Savela
Keski-Uudenmaan aluevaltuuston ja -hallituksen jäsen (vas)
Hyvinkää